Fredrik Almqvist

Villi poika kylän raitilla

Synnyin v. 1945 kunnanlääkäriperheeseen Uudessakaarlepyyssä. Ihana pikkukaupunki, missä villit leikit, urheiluharrastukset ja kaverit raskaasti haittasivat koulunkäyntiäni.
Harjoittelin ja kilpailin kesäisin ja talvisin monissa lajeissa. Parhaiten pärjäsin hiihdossa, jalkapallossa ja 5-ottelussa sekä keskimatkan juoksulajeissa.
Toinen kotini oli isoäidin kesämökki Espoon saaristossa, missä opettelin kalastaman naapurikalastajapariskunnan helmassa.

Tästä lapsuuden ja nuoruuden elämästä olen kirjoittanut pakinoita Jakobstads Tidningeniin. Liitän ne kotisivulleni niin pian kuin ehdin.

Kesätyöt Lapissa opettivat

Kouluaikana opettelin suomea lautapoikana Kemijoen voimalaitostyömailla. Vanhempi kirvesmies opetti myös ruuanlaiton ja pyykinpesun. Sain kimmokkeen ryhtyä lukemaan läksyjä kunnolla.
Perhe muutti myöhemmin Pietarsaareen, missä kävin ahkerasti lukiota. (Kirjoittamista häiritsevästä hahmotus-ongelmasta olen aina kärsinyt. Siksi ilmaantuu kotisivullenikin paljon virheitä, joita sitten pikku hiljaa huomaan ja korjailen.)

Isäni jalanjäljillä

Onnistuin armeijan jälkeen pääsemään opiskelemaan lääketiedettä. Heti karsintakurssin jälkeen liftasin ympäri Eurooppaa. Lääkäriksi opiskelu oli myös kielten opiskelua. Minulle myös suomen opiskelua. 
Ensiksi kiinnosti neuroanatomia. Tutkin aivolisäkettä elektronimikroskoopilla. Lääkäriksi valmistumisen jälkeen (1972) työskentelin kunnanlääkärinä ja koululääkärinä.
Kiinnostuin mielen toiminnoista ja erikoistuin lasten- ja nuorisopsykiatriaan. Samalla kouluttauduin yksilö- ja perhepsykoterapeutiksi ja ryhmäpsykoanalyytikoksi.

Uteliaisuus johti tieteen pariin

Halusin oppia lisää lasten ja nuorten sekä yleensä ihmisten sairastavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Uteliaisuus vei Kansanterveystieteen laitokseen ja sosiaalipsykiatrisen ja epidemiologisen tukimuksen pariin. Väitöskirjani (1983) tulokset paljastivat, että nuoruusiässä sairastuneet olivat kokeneet paljon erilaisia ja nimenomaan lukuisia vaikeuksia varhaisemmassa lapsuudessaan.  

Tutkimus vei Tampereelle ja professuuriin 

Tampereen lasten- ja nuorisopsykiatrian professuuri oli ahkeran tutkimustyön hedelmä. Tampereen työntäytteiset vuodet ja akateemisen viran hoitoon kuuluvat opinto- ja kongressimatkat sekä tutkimusvierailut pohjustivat lisätutkimuksiin ja kannustivat jatkuvaan opiskeluun. Solmin kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja saatoin olla mukana kehittämässä alani ammatilllista ja tieteellistä opetusta ja jatkokoulutusta.

Takaisin Helsingin yliopistoon ja Lastenlinnan sairaalaan

Olen toiminut Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professorina ja ylilääkärinä Lastenlinnan sairalassa vuodesta 1989.

Kliinisinä erityisalueina ovat varhaiset vuorovaikutussuhteet, pikkulapsi-psykiatria, perheiden mielenterveystyö, nuorisopsykiatria sekä yksilö-, perhe- ja ryhmäpsykoterapiat.

Tutkimustyömme tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä.

Perhe-elämä

Solmin varhain avioliiton ja saimme kaksi poikaa. Minulla on myös kaksi tytärtä toisesta avioliitosta. Kaikki lapset ovat aikuisia. Perhe-elämä on minulle hyvin tärkeää, vaikka en ole siinä aina onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.

Harrastukset

Liikunta luonnossa on tärkeimpiä virkistyksen lähteitä. Olen myös harrastanut yoogaa melkein päivittäin nuoruusvuosista lähtien. Puuvenepurjehdus, melonta ja kaikenlainen rakentaminen kuuluvat mahdollisuuksien mukaan lomailuuni. Työmatkoilla eri puolilla Suomea ja maailmaa tutustun aamuisin ja iltaisin lenkkeillen uusiin ympäristöihin ja ihmisiin.

Luottamustehtävät

Harrastuksena alkoi myös osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon. Ensiksi opiskelija-järjestöissä ja sitten vuodesta 1973 kunnallisissa luottamustehtävissä. Siitä lähtien olen yhtäjaksoisesti ollut lautakuntatyössä mukana. Espossa olen pitkäaikainen valtuutettu. Olen ollut sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen. Nyt olen YTV:n hallituken jäsen.

Luottamustehtäviä hoitaessani olen ollut yhteistyössä monien mielenkiintoisten ihmisten kanssa.

Minulla on myös monipuolinen kokemus kansainvälisistä luottamustehtävistä.

Ja nyt Euroopan parlamenttiin

EU-parlamentissa työskennellessäni suomalaisten hyväksi voin hyödyntää sitä kokemusta ja osaamista sekä tietoa, jotka pitkä ja monipuolinen aktiivinen elämä on minulle suonut. EU-parlamentissa jatkan pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti inhimillisellä asialinjalla eri ikäisten ja eri puolella suomea asuvien ihmisten hyväksi.